Kauppiksen valintakoeuudistus

Kauppakorkeakoulun valintakoe uudistui muiden valintakokeiden lailla vuodeksi 2025.

Esimakua näistä Vallu-valintakoejärjestelmässä kannettavalla tietokoneella suoritettavista valintakokeista saatiin tosin jo vuonna 2024 osassa hakukohteista.

Valintakoeuudistuksessa on käytetty kuitenkin aiempia massamonivalintakokeita hyvin vahvasti pohjana.

Sen vuoksi puhtaasti monivalintaa sisältäneet kasvatustieteiden VAKAVA-koe ja kauppiksen monivalintakoe olivatkin pitkälti se esimerkkipohja, jonka varaan tähänastiset uudet kokeet on rakennettu.

Monivalintakeskeisiin kokeisiin siirryttäessä kaikkialla taidealoja lukuun ottamatta muutos ei ollutkaan niin suuri jo valmiiksi monivalintapohjaisessa kokeessa, kuten se oli aiemmin enimmäkseen kirjoitustehtäviin nojanneissa kokeissa.

Kauppiksen valintakoe onkin edelleen sataprosenttisesti monivalintaa, eikä esimerkiksi käsitteitä tarvitse hakijan selventää esimerkiksi kirjoittamalla jatkossakaan tuhansien ihmisten massavalintakokeessa.

Teknisesti vastaaminen valintakokeessa F tapahtuu täysin samoin digitaalisessa kokeessa kuin paperikokeessakin aiemmin.

Tietopohjainen koe

Kauppiksen koe on ollut harvinaisuus siinä, että siinä todellakin monivalinnoissa pääsee soveltamaan milteipä taloustiedon yleistietoa. Lukion taloustiedon YH2 -kurssikirjojen tarjotessa kaiken kokeessa tarvittavan taloudellisen pohjatiedon.

Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden monivalintakokeissa ei ole perinteisesti ole ennalta tarvinnut tietää oikeastaan yhtään mitään mistään, jotta niiden väitteitä voisi ratkoa.

Siltä osin kauppiksen koe onkin nähdäkseni hyödyllisempi ja opiskelijalleen mielenkiintoisempi, kun se koealue vaatii opiskelemaan käytännössä ketä tahansa tähän yhteiskuntaan osallistuvaa jatkossakin hyödyttävää osaamista.

Toinen etu on opiskelemaan opettelu valmistautumista vaativassa valintakokeessa, mikä puuttuu monista muista ennakkoaineettomissa valintakokeista.

Voihan muihinkin valintakokeisiin tietysti ennalta opiskella hyvinkin vapaasti, mutta se ei ole aivan niin systemaattista tai motivoivaa kuin ennalta-annetun koealueen opiskelu eli siltä osin valintakoekevät on myös hyödyksi tulevalle opiskelulle, kun oppii tehostamaan opiskeluaan.

VAKAVA-kokeen kaltainen tieteellisten artikkelien lukeminen valintakoetilanteessa on ollut yleinen monivalintatoteutus muissa uusissa täysin ennakkoartikkeleita vailla olevissa valintakokeissa, mikä on hyvin erilainen lähestymistapa kuin kauppiksen tietopohjaisissa kysymyksissä.

Valintakokeiden on kauttaaltaan suunniteltu uudistuksessa olemaan vähemmän valmistautumista vaativia.

Taloustiedossa se luontainen ennakkotietopohja pohjautuu käytännössä lukion taloustiedon kurssin sisältöihin. Se ei siltä osin rinnastu muilta aloilta tuttuun käytäntöön eli jo huomattavasti perustiedosta irrallisempien ennakkoartikkeliaineistojen ulkoaopetteluun.

Kauppiksen ennakkotietovaatimus on ollut huomattavasti luontaisemman perustietopohjan rakentamista sekä valintakoetta että kauppiksessa opiskelua varten.

Kokeessa jaettavat aineistot

Aiemmissa kauppiksen valintakokeissa oli pieniä lukuaineistoja, joissa jaettiin noin viisi pistettä kokeen neljästäkymmenestä maksimipisteestä.

Niiden kysymyksissä ei ole ennalta varsinaisesti tarvinnut tietää mitään, vaikka esimerkiksi markkinoinnin monivalinnoissa on saattanut yleistieto ja talouden seuraaminen auttaa.

Arvoitus uudistuksessa olikin lähinnä siinä montako monivalintakysymystä kokeessa olisi, kun uutuutena mukaan tuli tietojärjestelmätieteen ja ympäristö- ja elintarviketalouden kysymyksiä.

Tietojärjestelmätieteen logiikka meni kuitenkin osiltaan matemaattis-loogiseen osioon, eikä ympäristötalouskaan ole teemana kovin kaukana kauppiksen kestävän kehityksen kysymyksistä.

Tietojärjestelmätieteestä tai ympäristötaloudesta ei ole myöskään kaikille yhteistä lukiokirjasarjaa, joka muodostaisi luontevan koealueen.

Niiden uusien kysymysten myötä koekin olikin pitkälti jatkumoa jo nyt aiemmista kauppiksen monivalintakokeesta tuttujen tehtävätyyppien kanssa.

Kysymyksiä kun oli ne tutut 40 ei koetyyppi sinällään kovinkaan radikaalisti muuttunut, ellei tee suurta eroa muutaman loogista ajattelua vaativan kysymyksen ja aiempien vastaavanlaisten soveltavien kysymysten, joissa ei ollut aiemminkaan ennakkotietovaatimuksia, välillä.

Taloustiedon ja taloustieteen kysymysten pistemääränsä maksimointiin onkin edelleen avaimena lukion taloustiedon osaaminen, ymmärtäminen ja sitä myöten soveltaminen.

Monivalinnan vastaustekniikka

Monivalintoihin on verrattain helppo vastata, sillä oikea vastaus on yleensä siinä edessä näkyvillä, jos tietää oikean vastauksen.

Osa monivalintoihin vastaamisen taitoa on myös väärien vastausvaihtoehtojen poissulkeminen tiedolla ja päättelyllä, jolloin voi sitä koetta helpottaa itselleen.

Kolmas osa on sitten riskitason säätely vastaamisessa, kun jaetaan vääristä vastauksista miinuspisteitä.

Huolellisuus ja mahdollisten hämäysten tunnistaminen jo kysymysten ja väitteiden lukuvaiheessa lie se viimeinen silaus sitten.

Koealueen eli tässä tapauksessa pitkälti lukion taloustiedon käsitteiden ja ilmiöiden opiskelu riittänee jatkossakin tekemään piste-eroa muihin hakijoihin, joten en valmistautumisen suhteen muuta eroa kokeessa kuin että kannattaa entistä suurempi osa ajasta laittaa matematiikan opetteluun.

Otaksuen että siis hallitsee koealueen ja taloustiedon kirjat, kun on se edelleen se paras tapa luoda sellainen parhaimmillaan noin 20 pisteen pohja tulevien kokeiden arviolta noin 20 taloustiedon tietopohjaisesta kysymyksestä.

Voi olla tietysti, että taloustietoon pohjautuvia kysymyksiä on entiseen malliin runsaamminkin tulevissa valintakokeissa eli ne perinteiset noin 25 tietopohjaista kysymystä.

Taloushistorian poistuminen

Taloushistorian osaaminen tuskin kuitenkaan täysin myöskään kauppiksen valintakokeesta poistuu jatkossakaan, sillä lukion taloustiedon kirjatkin nojaavat monessa kohtaa nimen omaan taloushistoriaan näkökulmillaan.

Eli senkin osaamisen kautta voi piste-eroa karsintaviivaan tehdä jatkossakin, joten pieni yleissivistys taloushistoriasta on luultavasti eduksi koealueen ymmärtämisen kannalta.

Eikä sillä nyt suuresti ole välttämättä edes väliä, ovatko ne kysymykset sitten taloushistoriaa, taloustietoa tai mitä nyt ovatkaan.

Valintakokeet yleisesti kuitenkin tehdään ihan ratkottaviksi ja tuloskin todennäköisesti vastaa osaamistasoa ja valmistautumista kullakin osa-alueella.

Vaikka ääriteoreettisten oppiaineiden valintakokeissa olisi potentiaalia mennä teoriapohjan puolesta erikoisempiinkin väitteisiin niin aika yleistajuisina ne uusien monivalintakokeiden monivalinnat ovat pysytelleet.

Eli ei nyt valintakokeiden vaatimustasoa kannata liikaa stressata, kun käytännössä pysytään hyvinkin lähellä lukiomateriaaleja.

Taloustiedon systemaattinen itseopiskelu, kunnes asiat oikeasti osaa ja mahdollisimman monet väitteet sudenkuoppineen ymmärtää, on kuitenkin nähdäkseni edelleenkin se avain kauppiksen valintakokeessa onnistumiseen, mikä ei vaadi kuin tarvittavan tietopohjan opiskelun.

Siltä osin mikään ei muutu.