Mitä lukea kauppiksen pääsykokeisiin

Yritän alla arvioida muutamia keskeisiä resursseja, joita käytetään esimerkiksi yliopiston taloustieteen perusopinnoissa. Samalla tulee esiin myös lähteitä, joista löytää ajankohtaista keskustelua taloudesta.

Samalla selviää onko esimerkiksi taloustieteeseen suuntautuvista kirjoista ja nettiversioistaan, millaista etua kauppatieteen valintakoetta ajatellen.

Tai millaisesta lukeneisuudesta kokeeseen saa etua.

Kannustaisin vihkiytymään taloudelliseen tietoon myös lukiokirjojen ulkopuolella, kun monipuolinen ymmärrys auttaa niidenkin eri teemojen oivaltamisessa.

Harrasteneisuus

Uskon vahvasti siihen, että helpointa on opiskella jotakin, mistä on kiinnostunut. Harrastajan on paljon helpompi kohdata eri näkökulmia koealueen asioihin ja oppia seuraamaan keskustelua niistä kuin jonkun, jolla ei ole säännöllistä harrastuspohjaa ilmiöihin.

Elävään nettitaloustietoon tutustuminen auttaa esimerkiksi monivalintaväitteiden ymmärtämisessä.

Kiinnostuksen ei kuitenkaan tarvitse olla myötäsyntyistä.

En itsekään esimerkiksi edes vielä taloustiedon lukiokurssin aikaan ollut erityisemmin kiinnostunut taloudesta. Minkä moniin ilmiöihin tai tapahtumiin ei ollut minkäänlaista kiintopistettä elämässäsi.

Kiinnostus tuli vasta siinä vaiheessa, kun aihealue alkoi vaikuttaa jo aika paljon omaan talouteen.

Kaikesta taloudessa ei myöskään tarvitse olla kiinnostunut. Esimerkiksi useimpien yhtiöiden tunnuslukujen seuraaminen tai kulloistenkin yritystä koskevien uutisten lyhytjänteisempi vatvomisen ei tarvitse kiinnostaa.

Tärkeämpää on saada suurempi kuva taloudesta ja sen eri ilmiöistä.

Kiinnostus henkilökohtaiseen talouteen myös auttaa hahmottamaan talouden eri konsepteja.

Sijoittamisessa esimerkiksi konsensus siitä, mikä on optimaalisin tapa sijoittaa on aika vahva. 

Eli pitempiaikainen indeksisijoittaminen mahdollisimman pienillä juoksevilla kustannuksilla korkoa korolle-ilmiötä verotehokkaasti hyödyntäen. 

Henkilökohtaisen taloutensa osalta esimerkiksi tästä näkökulmasta voi äkkiä lähestyä myös koealuetta, kun sijoittamiskeskusteluissa muun muassa talouskasvu, inflaatio ja rahapolitiikka tulevat jatkuvasti esiin.

Taloustieteen oppikirja

Lukiokirjoihin verrattuna Taloustieteen oppikirja ei varsinaisesti opeta kauppatieteen valintakokeen sisältöjä. 

Lukiokirjoihin verrattuna Taloustieteen oppikirja ei varsinaisesti opeta kauppatieteen valintakokeen sisältöjä. Nykykoe, kun ei varsinaisesti ole pelkkä taloustieteen koitos

En siis usko, että taloustieteen oppikirjan sisältöjen osaamisesta saisi pisteitä vielä valintakokeessa. Taloustieteen peruskurssilla yliopistotentissä siitä tiedosta hyötyisi kylläkin.

Kauppiksen valintakokeissa on ollut vuosittain ehkä noin yksi kirjojen ulkopuoliseen taloustieteeseen rakentunut kysymys, jolle on myös annettu jo kokeessa käsitemääritelmäkin.

Lukiokirjojen ulkopuolinen taloustiede on maksimipisteiden kannalta ollut parhaimmillaan kauppatieteiden valintakokeissa luokkaa 1/40 kysymyksestä eli ei välttämättä tietoa, joka toisi pisteitä kokeesta.

Osassa aiemmista valintakokeista lukiokirjojen ulkopuolisia sekä vääriä käsitemääritelmiä on myös käytetty harhauttamaan valitsemaan kokeessa selvästi väärä väite.

Suosittelisinkin taloustieteen oppikirjaa hakuvaiheessa vain, jos olet selvästi kiinnostunut matemaattisista malleista ja taloustieteen käsittelystä teorioiden kautta.

Kovin aloittelijaystävällinen opus se ei vaan ole, joten lukion taloustiedon opettelisin kyllä ennemmin taloustiedon lukiokirjoista.

Netistä löytyvä Taloustieteen oppikirjan tiivistelmä on sitten jo helpompilukuinen teos, jos haluaa esimerkiksi kysyntä- ja tarjontakäyrien logiikkaan syventyä.

Jos aikaa jää niin voihan siihen tietysti tutustua, mutta suuressa kuvassa yliopistotason taloustieteellä on aika pieni rooli kauppiksen lukion opetussuunnitelmaan pohjaavassa valintakokeessa.

Econ Core

Suomessakin osassa yliopistoissa taloustieteen perusopintojen perusteoksena käytetään Econ COREN taloustieteen peruskirjaa. Vertailussa Taloustieteen oppikirjaan se on jo astetta maanläheisempi teos.

Econ COREN Talous-teoskaan ei kuitenkaan lähde varsinaisesti rautalangasta vääntämään talouden perusilmiöitä, kuten lukiokirjat. 

Talouskasvua se selittää aluksi hyvin, mutta pian kirja täyttyy taloustieteen teoriamalleista, jolloin siitä tulee aika vaikealukuinen. 

Kirja on myös aika pitkä, joten epäilen, että moniko opiskelija sitä jaksaa lukea lopulta aivan niin kuin sitä on kenties tarkoitettu lukea.

Lukiokirjojen kaltainen tiiviimpi muoto olisi ehkä enemmän tätä päivää.

Econ Corea siis suosittelisin myös lähinnä, jos taloustiede ja sille ominainen teoriakieli nimen omaan kiinnostaa. Jossei erityisemmin kiinnosta, niin et ole todennäköisesti valintakoetta ajatellen menettänyt pistettäkään.

Lukiokirjojen etuna on vertailussa myös, että ne on suunniteltu suomalaiseen kontekstiin toisin kuin Econ Coren käännösteos.

Talouskurssi

Talouskurssi on kaikille avoin ja ilmainen MOOC-nettikurssi, joita opiskeluhyötysivusto Helpotnopat.fi esittelee. 

En sanoisi, että kurssimuotoisuus olisi paras alkutapa opiskella uutta, kun nettikurssitkin sisältävät vastaavaa perinteisempää kirjamaista tekstiä sekä monivalintoja, jotka eivät tuota läheskään niin tehokasta muistijälkeä kuin itseopiskelu ja laadukas kertaus.

Talouskurssi on Taloustieteen oppikirjaan ja Econ Coreen verrattuna näistä kolmesta se, joka keskittyy ylipäätään lähtemään liikkeelle jo miltei perusasioista. Lukiokirjat ovat toki edelleen paljon parempia perusasioiden opiskeluun, kun niissä lähdetään aina ensiksi ne perusasiat selittämään.

Valintakoetta ajatellen Talouskurssin perustekstin seassa on myös lukuisia taloustieteen käsitteitä, joita ei koealueeseen lukeudu. Niihin törmääminen tai niiden ymmärtäminen ei itsessään ole vaarallista, kunhan ei ainakaan valintakoekeväänä lähde uhraamaan liikaa huomiostaan niiden käsitteiden opettelemiseen, joita ei todennäköisesti tarvitse valintakokeessa.

Mutta voihan Talouskurssin katsastaa tai jopa suorittaa, kun sen opintopisteet voi hyväksilukea tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin myöhemminkin.

Talouskeskustelu

Keskusteluforumeiden osalta aktiivisin keskustelu taidetaan käydä analytiikkofirma Inderesin forumilla ja Ylilaudan Talous-alalangalla.

Inderesin forumin laskisin kaikista hyödyllisimmäksi uuden oppimiseen. Esimerkiksi Pörssien suunta -ketjusta saa hyvän ja selkokielisen kuvan talouden yleisestä kehityksen eri puoliltaan.

Pokeritähti Jens Kyllösen nyt jo päättynyt, forum-ketjun mallissa ollut, blogi Sijoitustiedossa taas oli jotakin, minkä itse luin jatkokertomusmaisena viihteenä eräs talvi alusta loppuun. 

Hänhän lähti opiskelemaan taloustiedettä Hankeniin, jonka kautta päätyi London School of Economicsiin ja myöhemmin vielä harjoittelujaksolle maineikkaaseen Susquehannan treidausfirmaan.

"Jeans" nimimerkillä tunnettu Kyllönen pyörittikin puoliksi omistamaansa pohjoismaiden pienyrityksiin keskittyvää sijoitusrahastoa Coest Investiä, joten nopeasti voi edetä tälläkin saralla.

Etenkin kun sekin hanke aika nopeasti päättyi rahaston lakkauttamiseen, kun ei voitosta voittoon edetty.

YouTube

YouTubesta en osaa suositella kuin oikeastaan yhtä kotimaista vakiovideoformaattia sen puolesta, että sisällöissä olisi ajattelemisen aihettakin. Jolloin niistä voisi oppiakin, eikä se olisi lähinnä enemmänkin huomiotaloutta.

Inderesin YouTube-kanavan alla esiintyvä Vernerin Vartti onkin käytännössä toinen puolisko foruminsa Pörssien suunta -ketjulle, jos haluaa ajankohtaisia näkökulmia talouteen. 

 Kaikkea ei toki tarvitse ymmärtää tai tietää heti alkuun, eikä kaikki myöskään auta valintakokeen väitteitä ymmärtämään. Mutta onpahan Vernerin vartti kuitenkin harvinainen ajankohtainen katsaus pörssiseurantaan suomeksi, jolloin tarttuu mukaan eri näkökulmia ja kuinka niitä sovelletaan käytännön talouskeskustelussa.

Helsingin yliopiston jostain syystä kaikista jo tehdyistä matskuista huolimatta kertakurssiksi jättämän Talouskriisit-kurssin videoluennot voisivat olla myös hyvä keino hahmottaa talouskriisejä, joita lukion taloustiedon kirjatkin käsittelevät.

Talouskriisien ja muun taloushistorian kautta hahmotetaan hyvin usein myös nykytaloutta suorin vertauksin edellisiin muutoksiin, joten siltäkin osin taloushistoria tulee jatkuvasti vastaan myös tulevaisuudessa.

Tietämys talouskriiseistä ja muutoksista taloudessa onkin keskeinen palanen talousseurantaa. Jos joku nyt vieläkin ihmettelee, miksi kauppatieteen valintakokeessa oli myös taloushistoriaa käsittelevää kirjoja.