Valintakoe F

Uudistunut valintakoe F on nyt ensi kertaa järjestetty. 

Koe odotetusti säilyi hyvin samankaltaisena kysymysmalleiltaan kuin millaisia edeltävätkin, lukion oppikirjoihin perustuvat valintakokeet vuodesta 2018 ovat olleet.

Kysymyksiä oli samat 40 kuin ennenkin ja eri väitteitä aina 4.

Valintakoe tehtiin ensi kertaa kannettavalla mustekynällä täytettävän optisen lomakkeen sijaan, mikä säästää muutaman minuutin koeaikaa, kun ei tarvitse siirrellä vastauksiaan koepaperilta koelomakkeelle

Kokeessa ei siis kohdannut varsinaisesti yllätyksiä tai epäselvyyttä siitä, kuinka näihin nyt pitäisi vastata.

Vaan se oli vastaustekniikaltaan hyvin samanlainen kokemus kuin aiempina vuosina.

Vaikeustaso

Monivalintoihin on melko helppo vastata, jos tietää, mikä väitteistä on oikein ja mitkä taas selvästi väärin.

Vertailussa muihin uudistettuihin yliopistovalintakokeisiin A-I pystyy kauppiksen valintakokeessa käytännössä jo koehetkellä arvioimaan väärien vaihtoehtojen avulla huomattavasti tarkemmin kuin useimmiten kyllä tai ei-mallisissa toisten valintakokeiden tehtävissä todennäköisyyttään saada tehtävä oikein.

Esimerkiksi huomattavasti vaikeammin ennakoitavassa pääsykokeessa jaettavaan artikkeliin perustuvassa monivalintakokeessa voi olla 80 tehtävää, joista et edes kokeen jälkeen ennen vastausten julkaisemista pysty varmasti sanomaan, mitä kokeentekijä varmuudella tarkoittaa.

Jolloin et käytännössä tiedä onko pisteodottamasi kokeesta 30, 45 vai 60 pistettä 80 pisteen maksimista.

Kauppiksen valintakokeessa ei vastaavasti pitäisi tulla eteen kovin montaa epäselväksi jäävää tehtävää, jos niihin on uskaltanut vastatakin ja on onnistunut kokeeseen opiskellessaan luomaan kattavan tietopohjan ja ymmärryksen taloustiedosta.

Kauppiksen kokeessa pystyt jo esimerkiksi tunnin kohdalla koetta vaikkapa 20 tehtävää tehtyäsi arvioimaan montako pistettä sinulla on suunnilleen tulossa jo niistä.

Moniin muihin valintakokeisiin verrattuna kauppiksen valintakokeen pienoista aikapainettakin hieman hellittää tämä jo kokeessa oleva mahdollisuus käytännössä tarkastaa ja rauhassa puntaroida vastauksiaan.

Käytännössä jo valintakokeessakin pystyy ennakoimaan omia pistemääriään, jos yhtään ymmärtää kokeen väitteitä.

Kovin vaikeita ne kokeen yksittäiset väitteet eivät yleensä olekaan. Käytännössä riittää, että tunnistaa useimmiten jollain tavoin selvästi vääriä väitteitä.

Uudistetun valintakokeen väitteiden vaikeustaso ei ollutkaan tälläkään kertaa mitään, mihin taloutta seuraava ei pystyisi hyvin helpostikin.

Käsitemääritelmät

Viimeisimmissä kauppatieteiden valintakokeissa on muodostunut jo tavaksi, että kokeessa usein annetaan suora käsitemääritelmä tehtävän yhteydessä verrattain helpoistakin asioista, joten muistiin palauttamisen määrä on ollut jo viime vuosien valintakokeissa laskussa.

Mikä osiltaan on hyväkin, ettei tarvitse tankata tekstiä ulkomuistiin vaan suuremman kuvan ymmärtäminen riittää useimmiten tehtävän ratkaisuun.

Mieluummin toki näin päin kuin nykyisen valintakokeen alkuvuosina ajoittain korostunut turha yksityiskohtaisuus, vaikka niistä valintakokeen aputietolaatikoissa on ajoittain ollut turhaakin helpottamista, kun sen kokeen olisi hyvä paikoittain erotellakin hakijoista he, jotka ovat tutustuneetkin koealueeseen syvällisesti.

Koe on toki kaikille aina sama ja uusi kysytään sitten mitä tahansa.

40 kysymyksen sarjassa helpoiten etua keskivertohakijaan saa osaamalla koealueen kattavasti, jolloin ei sillä sen suuremmin pitäisi olla väliä, mitä koealueesta edes kysytään, kun tiedät ja ymmärrät käytännössä kaiken tarvittavan jo ennalta.

Kovinkaan suuria arvoituksia ei viimeisimmässä valintakokeissa kuitenkaan ole vaadittu tietämään. Osan väitteistä oikeassaolon pystyy jo pelkkää talouskeskustelua seuraamalla ratkaisemaan. 

 Ne voivat tietysti olla vaikeitakin kysymyksiä, jossei ole ennen valintakoetta ole opetellut koealuetta taloustiedon eri kirjojen kontekstin ja ajankohtaisen uutisoinnin tasolla.

Vuodet eivät ole kuitenkaan veljiä, eikä koskaan tiedä, ketkä esimerkiksi tekevät seuraavan vuoden valintakoekysymykset ja mitä kokeentekijät painottavat sillä kertaa.

Vuosien 2018-2025 kauppatieteiden valintakokeiden kysymysmallien osalta yhä hyvin samankaltainen valintakoe F sisältää kuitenkin lukion taloustiedon opiskelleelle paljon helppoja pisteitä.

Vaikeaa se on lähinnä, jossei kiinnostus taloustiedon opiskeluun herää hakukeväänä eli ei käytännössä inspiroidu oikeastikin opiskelemaan koko koealuetta.

Taloushistorian poistuminen

Taloushistorian lukiokirjojen poistuminen oli ennalta tiedossa, mutta kokeessa yllätti, että ainakin tämän ensimmäisen uudistuneen valintakokeen kysymyksissä oli hyvin vähän minkäänlaista taloushistoriallista kontekstia.

Mikä kenties virtaviivaisti koetta vähän turhankin paljon, kun selvästi väärien vastausten poissulkeminen käy ilman kontekstin miettimistä aika nopeasti.

Ei siis liiemmin tarvinnut palautella asioita mieliin tai pohtia niitä syvemmin aivan niin usein kuin aiemmissa kokeissa.

Lukion taloustiedon kirjoissa ja käytännössä myös talouskeskustelussa taloushistoriallinen konteksti on kuitenkin aina läsnä, joten siltä osin on kummallinen valinta jättää esimerkiksi 1900-luvun taloushistoria väliin.

Nykyhistoria kuitenkin määrittää aika pitkälti nykyajankin talouskeskustelua ja näiltä ajoilta periytyviä käsitteitä käytetään jokapäiväisessä talouskeskustelussa Suomessakin, jolloin luulisi esimerkiksi kauppatieteitä opiskeleville tämänkaltaisten olevan melko olennaista pohjatietoa.

Eikä mielestäni kannata taloustiedon koealuetta opiskellessaankaan sulkea ulkopuolelle taloushistoriallista kontekstia, kun asioita on huomattavasti helpompi muistaa ja ymmärtää, jos pystyy yhdistämään ne esimerkiksi merkittäviin historiallisiin tapahtumiin.

Ehkäpä tulevissa kokeissa on taas enemmän taloushistoriaakin, kun sitä nyt kannattaa vähintäänkin 1900-luvun osalta osata hahmottaakseen koealueen eri ilmiöiden ja käsitteiden taustatekijöitä.

Suurin muutos

Valmistautumisen osalta on edelleen syytä painottaa taloustiedon kirjojen asioiden osaamista.

Sillä kun pystyy luomaan noin puolet valintakokeen maksimipisteistä tuovan tietopohjan.

Taloushistorian lukiokirjojen poistuminen koealueesta ja yksittäisten tietojärjestelmätieteen ja muiden valintakokeessa F olevien hakukohteiden matemaattis-loogisten tehtävien mukaantulo kuitenkin ainakin ensimmäisenä sähköisen kokeen vuonna kuitenkin pudotti taloustiedon tietopohjaisten kysymysten mahdollista aiempaa maksimia noin 25/40 pisteestä siihen noin 20/40 pisteeseen.

Eli voi sanoa, että se matemaattis-looginen puoli on entistä suuremmassa roolissa, jos pystyy vaikkapa yli kymmenen pistettä saamaan niistä tehtävistä.

Enää en usko, että aiempien vuosien tavoin olisi mahdollista pelkästään tietopohjaisilla kysymyksillä saada kasaan yliopistovalintaan oikeuttavia pisteitä, kun virhemarginaali menee niin pieneksi, jos eri tyyppisten tehtävien jakauma säilyy sellaisena kuin se oli ensimmäisessä uudistetussa valintakokeessa.

Aiemminkin matematiikan osaaminen oli jo tärkeää, vaikkei niin välttämätöntä kuin tästedes kokonaispisteiden osalta, joten painottaisin sitä puolta entistäkin enemmän.

Taloustiedon lukiokirjojen ja koealueen tehokas itseopiskelu tuo kuitenkin edelleen hyvän pistepohjan, jos oletetaan samalla, että matematiikkaa jo ennen valintakokeeseen valmistautumisen aloittamista erinomaisesti osaavia hakijoita on todennäköisemmin enemmän todistusvalintapuolella kuin valintakokeessa.

Pisterajat säilyivät melko maltillisina vaikka matemaattis-loogisia tehtäviä oli aiempaa enemmän kuin tietopohjaisia, joten taloustiedon osaamisella pystyy edelleen luomaan pistepohjan, jolla kokeen muista noin 20 tehtävästä ei nyt aivan valtavaa määrää tarvitsisi saada oikein tullakseen valituksi, mihin kaupunkeihin ja kauppakorkeakouluihin sitten hakeekaan.

Verrattain stressitön valintakoe

Koetilanteessa on melko vaikea epäonnistua kauppakorkeakoulun valintakokeessa, kun valintakokeen F kysymykset ovat suhteessa valmistautumisaikaan aina olleet aika helppoja.

Eli en suuremmalti stressaisi, kun koetta tehdessään pitäisi jo pystyä näkemään huomattavan usein, mikä on selvästi oikein ja väärin.

Eikä sen onnistumisen pitäisi jäädä yhdestä tai kahdesta pisteestä kiinni, jos on jokseenkin tehokkaasti opettanut itselleen sitä vaadittua tietopohjaa vaan pisteitä pitäisi olla tulossa runsaamminkin.

Suurin haaste uudistuneessa kokeessakin lie, että syttyykö missään vaiheessa sellaista paloa itseopiskeluun ja kiinnostusta asioihin niiden itsensä vuoksikin.

Sen ei tarvitse tapahtua vielä lukioiässä tai edes ensimmäisiin valintakokeisiin valmistauduttaessa, mutta jossain vaiheessa olisi tietysti hyvä oppia opiskelemaan ja olemaan asioista kiinnostunut.

Sen ei tietysti tarvitse lopulta olla edes taloustietoa tai kauppatieteitä, mikä sen kiinnostuksen asioiden omatoimiseen tutkimiseen herättää, mutta kauppatieteiden valintakoe varmaan parhaimpia mahdollisuuksia ylipäätään opiskella opiskelemaan.

Kaikkea ei tarvitse ensiyrittämällä hallita, kunhan vain itselleen muodostuu selvä kuva siitä, mitä tietää ja mitä vielä ei samalla kun sen koealueen tiedon opettaa käytännössä itselleen.